Alaskanmalamuutti"Alaskanmalamuutti on yksi kaikkein vanhimmista arktisista vetokoiraroduista. Rotu on lähtöisin Alaskasta, jossa Mahlemiut-heimo käytti koiria vetämään raskaita taakkoja mm. hylkeenpyyntimatkoillaan. Alaskanmalamuutti on raskaan kuorman vetäjä, joka ei kilpaile nopeudellaan, kuten esimerkiksi siperianhusky. Erittäin vaativat olosuhteet loivat koiran, joka on erittäin vahva, kestää kylmyyttä, hyödyntää vähäisen ravinnon ja on luonteeltaan älykäs, erittäin sitkeä ja periksiantamaton."
"Alaskanmalamuutti on säilynyt hyvin lähellä alkuperäistä rotua ja siksi sen luonteen ymmärtämiseksi on tärkeä ottaa huomioon se, millaiset ominaisuudet olivat tarpeen sen alkuperäisessä elinympäristössä. Malamuutti ei saisi koskaan olla pelokas tai aggressiivinen, vaan ystävällinen, avoin, vahvahermoinen ja oman arvonsa tunteva työkoira. Malamuutti on samaan aikaan sekä yksi älykkäimmistä että myös itsenäisimmistä roduista. Malamuutti on hyvin laumasidonnainen ja vaatii paljon huomiota. Malamuutti on hyvin utelias ja se haluaakin osallistua kaikkeen mahdolliseen tekemiseen omistajansa kanssa." malamuutti.com "Alaskanmalamuutti on yleisvaikutelmaltaan suuri ja voimakas koira. Rotumääritelmän mukaan toivottava työkoiran säkäkorkeus on nartuilla 58,5 cm, uroksilla 63,5 cm ja paino 34–38,5 kg, mutta malamuuteilla on luonnollista kokovaihtelua. Ruumiinrakenne on vankka ja luusto raskas. Koiran turkki on tiheä ja kaksikerroksinen kuten pohjoiselle koiralle sopii, hiukan karkeampi kuin siperianhuskyn. Aluskarva on tiheää ja villavaa. Tavallisimmat värit ovat mustavalkoisen, harmaanvalkoisen ja punavalkoisen eri sävyt. Vatsanaluksessa, raajoissa, käpälissä ja osassa päätä vallitseva väri on aina valkoinen. Värimerkit päässä ovat rodulle tunnusomaisia: esimerkiksi valkoinen laikku otsassa ja valkoinen kaulus ovat toivottavia. Myös kokonaan valkoinen väritys on mahdollinen mutta harvinainen." wikipedia.org |
Grönlanninkoira"Grönlanninkoira on kotoisin Grönlannin kylmimmiltä eli MacKenziejoen, Baffininlahden ja Victoriansaaren alueilta. Pohjoisen kansat käyttivät grönlanninkoiraa vetokoiranaan. Koiravaljakot olivat ainoa mahdollinen kuljetusväline ja lisäksi koirat kantoivat kesäisin taakkoja ja auttoivat ympäri vuoden niin jääkarhunmetsästäjää kuin hylkeenpyytäjääkin, jolle ne etsivät jäältä hylkeiden hengitysaukkoja."
"Grönlanninkoira on kaunis käyttökoira jonka turkki voi olla minkävärinen tahansa. Grönlanninkoira on voimakas pohjoinen pystykorva, rakenteeltaan sopiva ja kestävä jatkuvaan rasittavaan työhön rekikoirana arktisissa olosuhteissa. Luonteeltaan grönlanninkoira on itsenäinen, peloton, ystävällinen, mutta jonkin verran varautunut vieraita kohtaan. Rekikoirana grönlanninkoira on uurastaja, joka suorittaa tehtävänsä ylpeänä ja kärsivällisesti." vul.fi "Ulkonäöltään Grönlanninkoira on tyypillinen pystykorva: korvat ovat kolmionmuotoiset ja pystyt, turkki tuuhea ja häntä kiertynyt selän päälle. Se on voimakasrakenteinen, kestävä ja sopeutunut ankaraan työhön arktisissa olosuhteissa. Kuono on vahva. Kaikki värit ja väriyhdistelmät ovat sallittuja albiinoa lukuun ottamatta. Säkäkorkeus on uroksilla vähintään 60 cm ja nartuilla vähintään 55 cm." "Grönlanninkoiralla on hyvin itsenäinen luonne eli se tarvitsee isännän, joka osaa käsitellä sitä. Kuumia olosuhteita rotu ei kestä, vaan kuumuus ahdistaa sitä ja vaikuttaa sen turkkiin. Koira on sopeutunut kylmiin olosuhteisiin. Se ei sovi kerrostalo-oloihin, koska se tarvitsee paljon ulkona olemista. Grönlanninkoira on hyvin vakavamielinen, mutta innostuu päästessään työntekoon. Rotu tulee myös hyvin toimeen lasten kanssa." wikipedia.org |
Samojedinkoira"Samojedinkoiraa pidetään yhtenä maailman vanhimmista koiraroduista. Nimensä se on saanut suomensukuisen, uralilaiseen kielikuntaan kuuluvan samojediheimon mukaan."
"Samojedinkoirat elivät kiinteässä yhteydessä ihmisperheisiinsä, syntyivät heidän porontaljoista tai turpeesta valmistetuissa kota-asumuksissaan, nukkuivat isäntäväen kanssa, lämmittivät ja jopa väitetään, että imettivät lapsia! Hyvä koira oli samojedille erittäin arvokas, arvokkaampi ja myös vaikeammin hankittava kuin hyvä vaimo, suorastaan elinehto." "Samojedinkoira on sitkeä, elinvoimainen ja varmaluonteinen koira, jota Siperian paimentolaiset käyttivät metsästykseen, paimennukseen ja taakkojen vetämiseen. Arktisista juuristaan huolimatta se on sopeutunut hyvin leudompiinkiin olosuhteisiin ja on nykyisin levinnyt jokaiseen maailmankolkkaan. Samojedi on hyvin seurallinen koira ja sillä on voimakas tarve kuulua johonkin. Sen vuoksi sen on saatava päivittäin viettää runsaasti aikaa perheensä kanssa. Yksinäisenä tarhakoirana se on hyvin onneton. Hyvin kasvatettu ja hoidettu samojedinkoira on ilo silmälle. Runsasturkkisena koirana se vaatii säännöllistä harjausta ja kampausta. Jos turkki pidetään puhtaana ja hyvin harjattuna, koko koira pysyy kauniina." samy.fi "Samojedinkoira on keskikokoinen, valkoinen pystykorva. Uroksen ihannesäkäkorkeus on 57 cm, nartun neljä senttimetriä vähemmän. Kolmen senttimetrin heitto suuntaan tai toiseen on sallittua. Mittasuhteiltaan samojedinkoira on likimain neliömäinen. Tämän työkoiraksi kehitetyn rodun edustajan liikkeiden tulee ilmentää alkuperäistä voimaa ja kestävyyttä." wikipedia.org |
Siperianhusky"Siperianhusky-rotu on kehitetty koillis-Siperian alkuperäiskansojen, tsuktsien, korjakkien, kamtsadaalien ja jukagirien koirista USA:ssa. 1900-luvun alussa koiria tuotettiin Beringin salmen yli Alaskaan kilpailutarkoituksiin, nopeisiin posti- ja matkustajakuljetuksiin. Näistä koirista kehittyi siperianhuskyrotu, jonka AKC hyväksyi viralliseksi roduksi vuonna 1930."
"Siperianhusky on rekikoira ja siksi rodun yhteyteen kuuluu oleellisesti valjakkoajoharrastus. Alaskassa koiravaljakkokilpailuja on järjestetty reilun sadan vuoden ajan mutta jo koillis-Siperian alkuperäiskansojen tiedetään kilpailleen koiravaljakoillaan. Tosin näissä kilpailuissa ei välttämättä aina voittanut nopein valjakko vaan esim. taitavin koirankäsittelijä saatettiin julistaa voittajaksi." "Siperianhusky on keskikokoinen ja kevytrakenteinen, arktinen pystykorva, jonka mittasuhteet ja rakenne heijastavat kestävyyttä, nopeutta ja voimaa. Sen huomiota herättävimpiä piirteitä ovat lihaksiston jäntevyys ja liikkeiden joustavuus, jotka ovat välttämättömiä sen kyvylle juosta valjakossa mittaamattomia matkoja lumi- ja jääpeitteisillä rekipoluilla. Se on myös hyvin aktiivinen ja toimintavalmis, mikä yhdessä sen sopuisuuden kanssa tekevät siitä oivan käyttökoiran. Parhaimmillaan siperianhuskyt ovat isossa valjakossa." "Väriltään se voi olla millainen tahansa puhtaanvalkoisesta erilaisiin ruskean, harmaan ja mustankirjaviin yhdistelmiin asti. Se voi myös olla laikukas. Erilaiset lakkimaiset kuviot päässä ovat yleisiä. Kuonomaski voi olla tumma tai puuttua kokonaan. Myös silmien väri vaihtelee, ne voivat olla siniset tai ruskeat, eripariset tai sekavärisetkin." "Siperianhusky on luonteeltaan lempeä ja suhtautuu ihmisiin ystävällisesti. Se ei omaa vahtimis- eikä puolustustaipumusta. Siperianhusky ei myöskään ole tappelunhaluinen. Se viihtyykin parhaiten suuremmassa ryhmässä, kahden tai useamman lajitoverin kanssa. Useimmat ihmiset, jotka hankkivat siperianhuskyn, hankkivat hyvin pian toisenkin." siperianhusky.fi |